Viime jouluna sain joululahjaksi "se vavallinen tarina" kirjan joka kertoo perhokalastuksesta tai itse asiassa perhokalastajan vaimon kokemuksin millaista on olla perhokalastajan vaimona...Kyseinen kirja on ihan lukemisen arvoinen ja varsinkin tämä kirja oli erittäin hyvä kun oma kulta oli fiksannut sen vetouistelusta kertovaksi ja tietenkin omasta näkökulmasta katsottuna.
Kirjassa oli todella paljon hauskoja muutoksia ja tietysti paljon sellaisia kirjoituksia mistä en todellakaan voi olla otettu vaan paremminkin häpeissäni mutta yhteiselomme on kestänyt nämäkin "munaukset" jo seitsemän kesän verran joten kaitpa sitä uskoltaa jo julkaista tällaisenkin jutun.
Seuraavassa muutama kuvatus kirjasta millaisia sovelluksia siellä oli ja kerrottakoon että tämä blogikirjoitus kannattaa lukea loppuun asti...;)
Emännän näkemys Sinttivinttureista...
Kirjassa oli paljon tällaisia kuvatuksia jotka oli fiksattu vetouisteluun liittyväksi tai sitten muuten vain koskettavaksi...HI!
Myös teksti osiot oli fiksattu uuteen ilmeeseen. Paikoin teksteissä oli selviä vihjailuja miun tekemisistä tai sitten jotain pitäisi joillekkin asioille tehdä...;)
Tämä kirjoitus on tarkoitettu omalle kullalle: En tiedä onko tämä normaali tapa kosia koska aika moni kerkiää lukea tämän ennen kuin sie huomaat kirjoitukseni tai kuulet asiasta facebookista koska julkaisen tämän linkin sinne. Joka tapauksessa mie oon suunnitellut tätä pitkään ja päädyin tällaiseen ratkaisuun jotta tämä tulisi todellisena yllätyksenä eikä minnään perinteisenä polvistumisena sitä paitsi oon päivän vesillä niin saat rauhassa aikaa miettiä haluatko jatkaa "kesäleskenä" jatkossakin...HI!
11.11.11 on siis se päivä joten tuletko Saara vetouistelijan vaimoksi?
Meinasi unehtua kirjoittaa kuin allekirjoittaneen kävi...
VastaaPoistaJutun julkaisusta meni vain pari tuntia kun sain järvelle myötävän vastauksen...HI!